keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Loppulausunto



Junamatka Milanoon ei sujunutkaan ihan suunnitelmien mukaan. Meillä oli paikat vaunuun 9, mutta koko vaunua ei ollut olemassakaan, suurin vaununumero oli 8. Selvittelin asiaa, ja siellä oli muitakin, joilla oli sama tilanne. Konnari sanoi vain, että istukaa minne mahdutte. Yksi mies sanoi, että tämä on ihan normaalia Italiassa, että täällä pitää varautua monenlaiseen, ja että tämä on vielä pientä.

No eipä mitään, saatiin itsemme ahdettua istumaan, mutta tavaroille ei tietysti löytynyt järkevää paikkaa. Juna koostui osastoista, joissa oli aina kuusi paikkaa, ja käytävä kulki vaunun toisella laidalla. Lapset ja minä saatiin paikat yhdestä osastosta, ja O joutui istumaan käytävällä taittopenkillä. Tosin kaksi osastopaikkaa menetettiin yhdellä väliasemalla, mutta käytävän taittopenkeillä oli tilaa. Matka kesti vain 1,5 tuntia ja meni muuten ihan hyvin, mutta ravintolakärry ramppasi edestakaisin junassa varmaan neljä kertaa, ja joka kerta piti nostella laukut pois tieltä.

Milanossa jätettiin laukut säilytykseen ja mentiin syömään. Hyvät ruuat syötiin ja lapset otti vielä jälkkärit päälle. Sitten muistin, että en ollut katsonut ollenkaan, mistä terminaalista kone lähtee, eikä mulla ollut mitään lentolippuja olemassakaan. Onneksi isosisko tarkisti asian netistä, ja saatiin sekin hoidettua.

Kentälle mentiin junalla, ja iloinen ylläri oli, että InterRail-liput olivat lentokenttäjunassakin voimassa. Suomalaisia alkoi näkyä jo junassa (tunnistaa yleensä jo kaukaa, vaikkei edes puhetta kuule). Kun juna tuli lentoasemalle, ja ryhdyttiin ottamaan laukkuja telineistä, yksi suomalainen nuori nainen hoputti miestään, että ota nyt ne laukut, vaikka siinä oli ihmisiä vielä edessä omia laukkujaan ottamassa. Mietittiin O:n kanssa, että siinä on nainen, josta tulee ihan pistämätön jonossaetuilijamummo aikanaan.

Lentokentällä jäi aika paljon aikaa kulutettavaksi, ja etsinkin pistorasian, että sain tämän jutun kirjoitettua. Täällä on pistorasioita vain seinien vierellä, ja lattialla pitää istua. Helsingin lentokentällä on tämä pistorasia-asia hoidettu kyllä todella hyvin, siellä pääsee tavallinenkin rahvas pöydän ääreen kirjoittelemaan, ei tarvitse olla lounge-asiakas.

Top-viitoset matkalta:
s:
1. Nolo Bici
2. Serkun luona käynti
3. Glacier Express
4. Eläintarha
5. Bregenzin maauimala

V:
1. Nolo Bici
2. Daavid
3. Bregenzin maauimala
4. Eläintarha
5. Serkun luona käynti

O:
1. Glacier Express
2. Firenze
3. Sanremo
4. Serkun luona käynti
5. Bregenzin maauimala

Minä:
1. Glacier Express
2. Ruoka
3. Sanremon hotelli ja allas
4. Daavid
5. Aurinko

---
Kotona

Aamulla kävin heti kollaamassa tilukset. Nurmikko on varmaan 25 senttiä korkeaa, eikä leikkuri liiku siinä. O vetää sitä nyt trimmerillä alas. Kasvihuoneessa piti tehdä aika työ, että sai vähän selvää, onko mitään satoa tulossakaan. Kurkkuja oli jo ihan syödä asti, ja tomaatteja on jonkun verran, kukkia on paljon. Chiliä tulee reilusti.

Pyykinpesu ja tavaroiden selvittely vienee pari-kolme päivää...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti