Lissabonissa

Talviloman vietto on aloitettu sateisessa Lissabonissa, todella väsyneinä... Lentoaika oli aika epäinhimillinen, lähtö oli klo 5:40, mikä tarkoitti herätystä aamukolmelta Oltiin perillä ja hotellilla jo heti yhdeksän jälkeen, mikä taas tarkoitti, että huone ei tietenkään ollut vielä valmis. Jätettiin kamppeet hotellille ja etsittiin kahvila suunnitelmien punomista varten. Saatiin onneksi hotellilta sateenvarjoja lainaksi, koska vettä satoi, ja tuulenpuuskat tekivät sateesta vielä aika arvaamattoman.

 Lentokoneen ikkunasta yritys kuvata auringonnousua...

Syötiin vähän aamupalaa ja päätettiin lähteä vanhaan luostarimuseoon. Mutta sitten katsoin kelloa, ja ilahduin, että se on jo yli 12, eli voitaisiin varmaan mennä kyselemään huonetta. Matkalla käytiin ostamassa V:lle neule, koskapa fleece oli jäänyt kotiin ja kylmä alkoi hiipiä takin alle. Lisäksi paineltiin matkan varrelle osuneeseen muotimuseoon, jossa oli muutakin designia (mm. Eero Aarnion ja Alvar Aallon juttuja). Kun tultiin hotellille n. klo 13 maissa, kuultiin, että huone on ihan pian valmis. Mentiin baariin odottelemaan, ja siellä tajuttiin, että olin koko ajan katsonut Suomen aikaa, eli kello olikin oikeasti vasta 11. Onneksi saatiin kuitenkin jo huone, koska nukutti ihan vietävästi.

Perhehuone on kaksi tavallista huonetta, joiden välillä on ovi. Majoituttiin tytöt toiseen ja pojat toiseen huoneeseen. Lapsilla meni ensimmäinen puoli tuntia mukavasti valoja rassaillessa, koska huoneessa oli hauskat valojen säädöt. Erikseen voi valita vaikkapa rentouttavan valon. Huoneet ovat muutenkin aivan kivat, sadesuihku on ja kristallikruunu.

Otettiin koko porukka päiväunet ja lähdettiin uusin voimin yrittämään sinne luostarille. Jotain sählinkiä aina mahtuu matkaan - nyt etsittiin paikkaa, mistä olisi voitu ostaa ratikkaliput. Periaatteessa sellaiset löydettiinkin, mutta ei oikein tajuttu, mitkä liput olisi pitänyt ostaa. Sitten viimein löydettiin yksi täti, joka luukun takaa neuvoi, että liput voi ostaa ratikasta. Ei sitten kertonut, että ne ovat sieltä ostettuna tuplahintaiset ja että vain kolikot käyvät. Saatiin lunastettua pari lippua viimesillä kolikoilla, mutta onneksi ei tullut tarkastajaa, ettei tarvinnut ruveta ruotsia puhumaan. Eräs nuori mies meitä opasti kyllä ratikassa minkä osasi ja kertoi myös itse käyneensä Helsingissä ja saaneensa siellä apua kaikissa asioissa.

Ennen luostarireissua käytiin syömässä paikallisten suosimassa paikassa. Tunnelma oli mukava, meluisa ja vauhdikas, mutta ruoka ei nyt niin makuhermoja hivellyt. O epäili, että possu oli pitkänmatkanjuoksija, oli se sen verran sitkasta. Luostari oli komea, puhumattakaan katedraalista, joka oli siinä kyljessä (vai oliko luostari katedraalin kyljessä??). Nähtiin siellä mm. Vasco da Gaman hauta. Paluumatkalle lähtiessä minä tulkitsin karttaa ja määräsin koko porukan iltapäiväkävelylle hotelliin (koska aurinkokin oli alkanut paistaa), mutta pian selvisi, että mittakaavatulkintani heitti n. 5 kilometrillä ja äänin 4-0 päätettiin ottaa taksi hotellille. Maksoi muuten vähemmän kuin neljä lippua ratikkaan...

O haki vielä ennen nukkumaanmenoa vähän hedelmiä hotellihuoneeseen aamuksi. Meillä ei nyt kuulu aamiainen huoneen hintaan, ja erikseen ostettuna se on aika kallis. Varsinkin kun lapset joutuvat maksamaan myös täyden hinnan. Meinataan etsiä kaupungilta aamiaispaikka.

Nähtiin muuten päivällä monta kummallista puuta. Tässäpä tärkeimmät.