Eilen aamusta matkustettiin Davosiin. Matka meni hienosti, paitsi että yhdellä asemalla odotellessa matkalaukku kaatui, sen päällä oleva kassi vieri laiturille ja kassin päällä oleva hattu melkein kiskoille. Muuta jännää ei matkalla tapahtunut. Paitsi että jo Davosiin mennessä näkyi lumihuippuisia alppeja ja muuta huikeaa näkymää.
Täällä olisi Ukille mielenkiintoista katsottavaa, kun maanviljelykset näyttävät aika jänniltä. Vuoren rinteiltäkin näytetään jollain pelillä heinää korjattavan, kun kerta on niitettykin heinät pois.. Puitu täällä on myös.
Sitten ihmeellinen fysikaalinen (?) havainto: kun tultiin perille Davosiin, huomattiin, että Bregenzistä ostamamme sipsipussi oli paisunut ihan pinkeäksi. Johtuukohan se ohuemmasta ilmasta vai mistä??
Todettiin Davos varsinaiseksi käpykyläksi. Hotelli oli ihan lähellä asemaa, ja meidän huone oli merkitty lapulla oveen. Huone on oikein hyvä, viileä vaihteeksi. Huoneessa on kyllä aika kosteaa, koska ilmanvaihto on vähän onnetonta. Lapset peuhasivat sängyissä, koska sekä tyynyt että peitot olivat muhkeat untuvatäytteiset. Omistajan henki haisee pahalle, ja näyttää vähän siltä, että hän käy meidän huoneessa joka kerta, kun itse sieltä poistutaan. Verhoja on auottu ja töpseleitä irrotettu seinästä.
Hinnat on hirmuiset. Ollaan ostettu Spar-kaupasta ja COOPista eväitä junaan. Oltiinkin ihan kunnon maalaiset ihmemaassa, kun siellä COOPissa oli erikseen ostoskärryille omat liukuportaat. Totta kai niitä piti kokeilla, vaikka ei ollutkaan meillä kärryä - siis haettiin sellainen ihan asioiksemme ja testattiin. Kyllä hienosti toimi!
Löydettiin myös antiikkikaupasta hieno "lerstukka" (Mummo tietää...). Eikä ollut edes kallis, maksoi vaan 25 frangia, mikä on vähän reilu 20 euroa. Olisi ostettu, jos ei olisi niin paljon vielä matkaa jäljellä. Lindtin punaista suklaata täällä on myös levyinä myytävänä, ahmin sellaisen illalla.
Sitten mentiin syömään. Se olikin hieno ruokailu. Me O:n kanssa tilattiin jotkut perinteiset jutut, minä possua ja O hevosta. Sitten meille tuotiin grillikivellä lihamöhkäleet, jotka meidän piti itse leikata ja grillata loppuun haluamaksemme. Oli ihan älyttömän hyvää!
Possu
Hevoinen
Vaikka huone oli viileä, se oli niin kostea, että minä näin painajaisia ja nukuin tosi huonosti. Aamulla nautittiin mannermainen aamupala, mikä siis tarkoitti leipää, voita ja hilloa. Aamiaispaikan seinällä oli lumilaudan näköinen puinen juttu. Emänta kertoi, että sen avulla oli ennen korjattu heinää alpeilta.
Sitten painuttiin junaan, Glacier Expressiin, mikä on kyllä ollut tähän mennessä ihan ehdoton kohokohta tällä reissulla!!
Samaan junaan oli tunkemassa kauheasti japanilaisia sekä vanhempia saksalaisia tai sveitsiläisiä. Oltiin vähän huolissamme siitä, että onkohan meidän paikat samasta loossista, mutta turhaan huolehdittiin: 1. paikat olivat samasta loossista ja 2. kukaan muu ei istunut samassa vaunussa koko matkan aikana.
Konduktööri, joka leimasi lippumme kayttäytyi hyvin korrektisti, tuli ihan Hercule Poirot mieleen. Poirot-hommia olisi ollut myös se, että lounas olisi tarjoiltu omille paikoille, mutta ei me raaskittu tilata ruokaa siellä, kun se olisi maksanut koko porukalta reilusti toista sataa euroa. Syötiin sen sijaan runsaat eväät.
Matka kesti kaikkiaan yli kuusi tuntia, ja vaikea on sanoa, mikä oli kaikkein hienointa... Ehkä viadukti, jonka kaartoi niin, että junan peräpään pystyi näkemään vaunun ikkunasta.
Tai ehkäpä se, kun noustiin hissukseen yli 2000 metriin, ja junaradalle tuli apukiskot, hammasrataskisko, jonka avulla juna hinattiin sinne Alpin nuppiin. Lumisia vuoria ja pikkuheidimaisemia näkyi joka puolella mihin vain silmänsä käänsi. Varmajalkaiset lehmät käyskentelivät kello kaulassa alppiniityillä (jossa muuten oli paljon samoja kukkia kuin Suomessa: Kurjenpolvia, Siankärsämöitä, Voikukkia, Lemmikkiä yms.)
Sitten oli niitä tosi syviä rotkoja, joiden pohjalla yleensä virtasi huippukirkasvetinen joki.
Ja sekin oli aika tosi hienoa, kun yht'äkkiä huomattiin, että kohta sukelletaan pilveen, ja sitten ei enää nähtykään yhtään mitään.
Tai ehkä kuitenkin se, kun koko kuuden tunnin ajan tuli toinen toistaan hienompia maisemia, niin että lopuksi ei tosi hienotkaan näyttäneet enää niin hienoilta.
Nyt pitää kyllä sanoa, että jos vaan suinkin siihen tarjoutuu mahdollisuus, niin kannattaa EHDOTTOMASTI matkustaa Glacier Express. Oli joka sentin arvoinen!
Brigissä majoituttiin linnahotelliin, joka on saanut nimensä viereisestä linnasta. Taas oikein kiva huone, amme ja parveke myös. Huuhdottiin matkan pölyt vaahtokylvyillä (mikä olikin kyllä ihan tarpeen, sillä ollaan varsinainen hikiperhe, kun on ollut niin kuuma). Täällä ei kyllä ole liian kuuma, vaan normaali kesäkeli, ehkä joku 20 astetta, ja vähän satelee.
Illalla, kun mentiin syömään V halusi kertoa vitsin: Miksi juoksija tuuletti? Vastaus oli: koska hän pieraisi. Ketään muuta ei ensin naurattanut paitsi V:tä, mutta V:n nauru sai kaikki muutkin nauramaan makeasti.
Molemmilta lapsilta on irronnut tällä reissulla hammas. S:ltä Itävallassa, ja hammaskukko oli ihme kyllä löytänyt perille... V:llä irtosi hammas tänään junassa, ja siitä on nyt tohkeiltu, että Sveitsin taksoilla hammaskukko tuo varmaan ainakin vitosen. Saa nähdä ;-).
Tässä vielä maisemaa hotellin parvekkeelta. Mietittiin, että Suomessa pilvet on varmaan ihan yhtä alhaalla, sitä ei vaan huomaa, kun ei ole alppia vertailukohtana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti