Lohikäärmeitä ja kyyrausta

Oltiin sunnuntain jälkeen ihan puhki, jalat tuntuivat aamullakin vielä kipeiltä. Käytiin kuitenkin hyvissä ajoin reippaasti aamupalalla ja suunnistettiin kaupungille. Meillä ei ollut varsinaisesti mitään suunnitelmaa, paitai että iltapäivälle oli S:lle varattu manikyyri ja mulle kulmien kyyraus.

Käveleskeltiin ensin vähän torilla ja hankittiin tulijaisia. Kurkittin muös ravintoloiden ruokalistoja, koska suunniteltiin menevämme vasta illalla syömään. Torin ympärillä oli paljonkin sopivia paikkoja.

Päivä tuntui tosi lämpimältä jo aamulla. Vietiin ostokset hotelliin ja lähdettiin lampsimaan Veikselin rantaan. Mahtavat lorvimisympäristöt on krakovalaisilla kyllä. Joenranta on hienosti hyödynnetty virkistyskäyttöön, siellä on kahdessa tasossa kävely- ja pyöräreittejä, ja välissä nurmikaistaleet auringonottoa ja piknikinpitoa varten.

Käveleskeltiin rantaa pitkin, tarkoitus oli käydä lohikäärmeen luolassa. Tarun mukaan Krakova on syntynyt, kun luolassa asuva lohikäärme on kukistettu syöttämällä sille ruutia yms., ja lohikäärme halkesi, kun se joutui kittaamaan niin paljon Veikselin vettä. Kirjoitan tätä koneessa, eikä mulla ole nyt lähteitä saataville, joten kukistajan nimeä en muista, enkä muita yksityiskohtia. Krakova on kuitenkin saanut nimensä tuon kukistajan mukaan.

Kierreltiin ja kaarreltiin, eikä millään meinattu löytää luolan sisäänkäyntiä, ainoastaan uloskäynti. Viimein kysyttiin infosta, ja mehän oltiin ihan siinä vieressä jo käyty, ei vaan huomattu. Huomaamaton nähtävyys. Luolaan mentiin, Wawelin kukkulan päältä, muurin vierestä. Ensin kierreportaat alas ja sitten varsinaiseen luolaan. Ihan hieno luola, uskon, että päiväkotiryhmälle varsinkin mahtavan jännittävä elämys.

Luolailun jälkeen mentiin ravintolalaivaan kahville, tilattiin myös S:lle jätskiannos ja mulle juustovoileipä. Juomat tulivatkin pian, nutta syömisissä kesti tosi kauan. Huomasin yht'äkkiä, että mulla heilui kaulan ympärillä hämähäkinverkkoa. S totesikin, että aika kauan pitää odottaa. Mutta ihan mukava siinä oli istuksia, lämmintä oli ja kiva maisema. Viereisessä pöydässä pari englantilaista miestä tohkeili potkunyrkkeilyasioista ja lillittivät olutta.

Käveltiin vielä rantaa pitkin juutalaiskaupunginosaan, mutta se jäi kyllä vähän huonolle tutkinnalle, kun kengät alkoivat hiertää ja vessahätä vaivata. Mentiin ratikalla lähemmäs hotellia ja pidettiin lyhyt vessatauko.

Ennen kyyrauksia käppäiltiin torilla ja nautittiin auringonpaisteesta. Söin paikallisen savujuustoherkun grillattuna ja vielä perunapannukakun juustolla. Erinomaiset toriruuat täällä, on pienempiä kojuja ja pari isompaa katukeittiötä. Kasviksia ei mitenkään älyttömästi ole tarjolla, vaan kunnon böömiläistä ihraruokaa.

S:n kyyraus kesti aika kauan, varmaan tunnin, mutta lopputulos oli kyllä hieno. Kulmat sen sijaan hoidettiin niin nopeasti, että vähän epäilyttää, miten kauan väri kestää.

Illalla vielä pakkailtiin (vähän epätoivoista...) ja käytiin etsimässä lentokenttäbussin lähtöpaikkaa. Ei löydetty, ja lisäksi lennon lähtö oli aikaistunut tunnilla, niin päätettiin tilata hotellille taksi. Syötiin vielä torin reunalla hyvät ruuat. Oli kova nälkä, kun oli vain naposteltu päivän mittaan. S söi kokonaisen pizzan, ja alkuun vielä salaatit. Vaihdoin kuitenkin vähän rahaa vielä, niin sain sopivasti paikallista rahaa sekä illallista että lentokenttätaksia varten. Myöhemmin vielä tehtiin lyhyt kierros torilla, että S sai iltakuvia otettua. 

Suihkuun mennessä hiomasin, että olin kuitenkin palanut rintamuksesta. Laitoin mukamas aurinkorasvaa, mutta ehkä en sitten tarpeeksi. S ei onneksi ole palanut.

Semmoinen se oli tämä tyttöjen reissu. Vielä muutama hauska juttu lyhyesti:

- Käytiin sunnuntaina Marian kirkossa, ja saatiin suomenkielinen esite. Siinä oli selostettu alttaritaulun kuvat, ja yksi niistä oli Jessen puu. Olisikohan tarkoitettu Jeesusta??

- Yhtenä iltana käytiin iltapalalla kahvilassa, jossa oli huumoritarjoilija. Kyseli meiltä, kuinka voidaan, ja sitten kysyi, onko S enkä sisareni. No eipä mitään, vanha juttu, mutta viereisessä pöydässä oleva nainen meinasi kertakaikkiaan tikahtua nauruun. Sekä tuon repliikin kohdalla että monen muunkin. Oli aika kiitollinen yleisö.

- Puolassa on lähiaikoina presidentinvaalit. Se näkyi mm. lauantaina, kun torilla oli sotilasaiheisia juhlallisuuksia. On kyllä mahdollista, että sotilaat liittyivät johonkun muuhunkin, esim. ll maailmansodan päättymiseen. Tilanteet näyttävät oikeastaan vähän koomisilta, kun ei ymmärrä kieltä yhtään, ja torilla seisoo asennossa kymmeniä sotilaita ja kaiuttimista kuuluu sotilasmusiikkia.

Kaksi ässää Krakovassa

Ollaan tyttöjen reissulla kaksistaa Krakovassa. Tultiin perjantaina illalla myöhään, oltiin tilattu hotellista kuljetus. Olisi Ukin pitänyt olla näkemässä, koska kentällä oli mies vastassa nimikyltin kanssa. Tosi nimi oli vähän luovasti kirjoitettu, mutta mitä siitä.

Oli jo ihan pimeää, eikä nähty mitään matkasta. Kun tultiin perille, kuski peruutti kadunkulmaan. Ai miksikö? No siksi, että katu oli yksisuuntainen, eli auton keula oli kyllä oikeaan suuntaan, vaikka auto liikkuikin vastakarvaan...

Hotelli on ihan hyvä. Meillä on kattohuone, eikä huoneessa ole yhtään varsinaista ikkunaa, kattoikkuna vain. Torvisoitto Marian kirkosta kuuluu tänne, ja niin muuten kuuluu kaikki viereisistä huoneista ja käytävältäkin. Mutta kyllä ollaan ihan tyytyväisiä.

Aamulla käytiin hotellin baarissa syömässä aamupala, vaikka se ei kuulukaan hintaan. Hyvä ja hintansa väärti aamupala. Täällä on ihan sopivat hinnat, ja vielä sopivammat olisi, jos olisin ymmärtänyt vaihtaa rahaa vasta paikan päällä enkä kentällä. 

Lauantaina oli oikein lämmin päivä, ollaan pääasiassa käveleskelty siellä täällä, ihmetelty toria, wawelin kukkulaa ja bongattu hotelli, jossa minä ja O yövyttiin kauan sitten. Tehtiin vähän ostoksia ja käytiin hevoskärryajelulla. Päivä on tuntunut pitkältä, vaikka ei varsinaisesti olla mitään erityistä tehty (paitsi että nukuttiinhan me päikkäritkin). Illalla haettiin vielä aamupalatarpeita hotellille, sillä meininki on aamulla suunnistaa suolakaivokselle.

Minkä teimmekin. Herätys klo 7 kellon soittoon, pikainen aamupala, ja puolijuoksua asemalle. Yritettiin ostaa lippua sekä automaatista että luukulta, mutta ei niitä saanut sieltä vaan konnarilta suoraan. Onneksi kondyktöör on kansainvälinen sana, koska lipunmyyjä ei osannut englantia enkä minä puolaa... Ehdittiin kuitenkin ihan hyvin junaan.

Päästiin heti ekalle englannin kieliselle kierrokselle. Kierroksesta sai kyllä aika paljon enempi irti, kuin viimeksi, kun jouduttiin menemään puolan kieliselle kierrokselle. Muutoksia on kyllä kovasti tapahtunut viimenäkemän, mm. rakennettu ravintolat ja matkamuistopuodit kaivoksen syvyyksiin. Hieno paikka, ja opas oli hauska, sanoi mm., että hänellä on lupa kadottaa 10% ihmisistä kierroksella.

Tultua jäimme aseman vieressä olevaan ostoskeskukseen. Vietiin kamerat sun muut säilytykseen ja aloitettiin armoton shoppailu. S on kerrankin saanut kierrellä kaupoissa sydämensä kyllyydestä ;). Koko päivä ollaan oltu reissunpäällä, nyt ollan vähän vilvoiteltu jalkoja, ja suunnitellaan lähtöä torille.