Saarenmaa

Eilen aamulla olikin kovasti pilvisen näköistä, ja päätettiin lähteä autoilemaan Saarenmaalle. Ensin kuitenkin käytiin vähän kävelemässä ja katsomassa vallihautaa ja toria. Ajeltiin Saarenmaata kohti pitkin rantatietä, joka ei kuitenkaan kauhean rantaisa ollut. Mutta nähtiin monenlaista kylää ja tönöä, ja myös tosi hieno haikaranpesä, jossa oli yksi iso haikara ja ainakin yksi pienempi.

Saarelle kyytsäävä autolautta oli aika iso, siellä oli kahvilan lisäksi kauppa ja hierontatuoleja. Kannella oli aika tuulista...

Ei tiedetty etukäteen Saarenmaasta yhtään mitään. Onneksi oli opaskirja, jonka avulla poimittiin kaksi nähtävyyttä: vanhat rauniot ja kalkkikivipenger.

Raunioille tullessa rupesi juuri satamaan, mistä syystä (ja ehkä hieman myös hirveästä lintumäärästä, joka metakoi läheisellä luodolla) S ja O jäivät autoon. Me käytiin V:n kanssa vähän katselemassa linnoitusta.

Jatkettiin Saarenmaan pohjoisrantaa pitkin kohti Pangan jyrkännettä. Ja kun perille tultiin, niin oltiinpa aika tyytyväisiä, että osuttiin paikalle. Jyrkänne oli nimittäin tosi hieno paikka. Sieltä oli hienot näköalat sekä merelle että alas jyrkänteeltä - jos vain uskalsi katsoa.

Tässä keinussa olisi päässyt ympäri, jos olisi uskaltanut mennä.

Hieno penkki. Sää oli sen hienosti hionut.

Aikamme äimisteltyämme ajelimme syömään Kuresaareen ja sieltä suorinta tietä takaisin Pärnuun. Matka ei sinänsä ollut pitkä, mutta lauttamatkan takia se kesti kyllä parisen tuntia. Lautta ei ollut sama kuin menomatkalla, mikä oli lapsille hienoinen pettymys. Olivat suunnitelleet sijoittavansa hierontatuoleihin, eikä niitä tällä lautalla sitten ollutkaan.

Luontoa täällä on ihan ajoteille asti. Haikaroiden lisäksi olemme nähneet kaksi näätää, ketun, muutamia kissoja sekä yhden määrittelemättömän otuksen. Ja tietysti lehmiä, hevosia ja lampaita.

Laitettiin S:n kanssa täksi aamuksi kello soimaan jo puoli kahdeksalta, koska ajateltiin aamusaunassa käydä. Ja käytiinkin - ilmeisesti ainoina koko hotellissa ainakin siihen mennessä. Sauna oli yllättävän hyvä, siellä oli myös pikkuruinen uima-allas. Oltiin vähän elätelty toiveita poreammeesta, mutta se olikin sellainen 1,5 x 1,5 m tavallinen uima-allas, ja saman syvyinen myös. Eipä mitään, ihan kiva sekin.

Ilma ei ollutkaan niin kirkas kuin toivottiin, joten lähdettiin vähän ostoksille aamusta. Minä kävin ihan random-menetelmällä tilaamalla ajan ripsien ja kulmien laittoon, ja pääsinkin melkein heti. Aika proosallinen tapahtuma, kampaamon takahuoneessa oli kolme tuolia rivissä, kahdessa niistä istui mummo ja minä kolmannessa. Vanhempi naisihminen laittoi meille liukuhihnamenetelmällä väriä ripsiin ja kulmiin. Loppputulos oli kuitenkin ihan hyvä ja edullinen.

O ja minä käytiin myös kahvilla - osuttiin paikkaan, jota piti oikein kunnon matroona. Siinä ei kyllä paljon olisi tarvinnut ryppyillä, kun porttikielto olisi napsahtanut, niin kuin S:n kioskissa aikoinaan. Mikä tahansa armeija olisi ollut onnellinen saadessaan myyjän vääpelöimään ja järjestystä pitämään.

Ostettiin muutama vaate ja palattiin hotellille. Vähän funtsittiin, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, koska sää ei oikein uintihommia suosinut. Lähdettiin kuitenkin rannalle, jos sieltä olisi jotain aktiviteettia löytynyt. Ja löytyihän sieltä, rantapallossa könyäminen ja aallonmurtajan ihmettely.

Käytiin syömässä tex-mex -paikassa Pärnun pääkirjaston vieressä. Ruokailun jälkeen päätettiin lähteä Pärnun suurimpaan ostoskeskukseen, koska sinne vei ilmainen bussikuljetus hotellilta. Perille päästuä todettiin, että joko määrittely oli ylimainostettu tai sitten ostoskeskuksia ei tosiaan ollut muita, mutta ei se nyt mikään ihan hirveän iso ollut... 

Kauppakeskus oli katseltu reilussa puolessa tunnissa, mutta ongelma olikin nyt, että bussikuljetus takaisin lähtisi vasta reilun 1,5 tunnin päästä... Päätettiin siis kävellä. Matkaa oli ehkä joku 2-3 km, mutta onneksi reitti oli oikein mainio ja aurinkokin oli alkanut paistaa. Käveltiin rannan suuntaisesti, nähtiin mm. lehmiä laiduntamassa rantaniityllä. Rannalle päästyä lapset vuokrasivat vielä ajopelit, ja sillähän se loppuilta sujuikin mukavasti.

Hotellille tullessa löydettiin maasta kännykkä. Soitin viimeiseksi soitettuun numeroon, mutta sieltä ei kukaan vastannut. Pian kuitenkin sieltä soitettiin takaisin, ja sain sovittua, että jätän puhelimen hotellin respaan. Sieltä saapi sitten omistaja sen hakea jos on hakeakseen. Jonkun miehen kännykkä se oli.

Huomisaamuna lähdetään ajelemaan Tallinnaa ja laivarantaa kohti. Kotona on kuulemma hirmu helteet. Tässä vielä auringonlasku hotellin parvekkelta.

Viron matkailua

Eilen aamulla oli varhainen herätys, kun lähdettiin aamulaivalla kohti Viroa. Lähtöä edelsi tarpeellisten asiapapereiden metsästys, koska eipä ollut tullut mieleen, että työsuhdeautoa ei noin vain saa viedä ulkomaille. Ohjeissa sanottiin, että lupa rahoitusyhtiöltä (= auton omistajalta) pitää hakea n. kaksi viikkoa ennen matkaa, mutta niinpä se vain tuli saman päivän aikana. Kaikki hyvin siis.

Syötiin laivalla aamupalat ja kuluteltiin aikaa lueskelemalla & lapset pelejä pelaamalla. Tallinnaan tultua suunnattiin auton keula kohti Tarttoa. Autossa käytiin aluksi keskustelua siitä, kannattaako ulkomailla käyttää automatkat pelaamiseen yms. vai maisemien katsomiseen. No, eipä paljoakaan tämän keskustelun jälkeen V näki ensimmäisen kattohaikaran pesässään. Että vaikka ei koko ajan olekaan katsomista, niin välillä kyllä, eikä voi tietää, koska se välillä on...

Ajeltiin ensin isoa tietä pitkin, mutta sitten todettiin, että voi olla enempi nähtävää, jos koukataan pienemmille teille. Olihan siellä kaikenlaista maisemaa tietysti nähtävänä, mutta ei oikein osattu etsiytyä mihinkään kummemmille nähtävyyksille, kun ei paikoista mitään tiedetty. Yksi opaskirja on kyllä mukana, mutta tieto on siellä aika hajallaan. Pitäisi olla sellainen opas, jossa olisi selvitetty kaikki katsomisen arvoiset paikat välillä Tallinna-Tartto. Esim.

Osattiin hyvin hotellille navigaattorin avulla. Vehje muuten ilmoitti, kun saavuttiin Helsingissä satamaan, että "Huomio, lautta" ihan yht'äkkiä. Erikoista.

Kivat huoneet saatiin, me tytöt ollaan toisessa ja pojat toisessa. Vedettiin heti tultua tunnin päikkärit (ainakin aikuiset), koska oli ollut niin aikainen aamu. Sitten lähdettiin etsiytymään ruokailuun. Raatihuoneen aukiolla olikin paljon ravintoloita, mentiin vaan yhteen, josta sai pizzaa. Ruoka oli muuten tosi hyvää, mutta pizzoissa oli niin paljon juustoa, että yhden pizzan juustolla olisi voinut kevyesti kuorruttaa neljä normipizzaa. Tosi halpaa täällä on, alle 40 euroa koko porukan ruuat, ja otettiin sentään alkupalaakin.

Syötyä mentiin etsimään V:lle uikkareita kauppakeskuksesta - uikkarit nimittäin jäivät mummolaan. Ne löydettiin, ja monenlaista muutakin olisi löydetty, mutta kauppa meni kiinni. Käytiin vielä nauttimassa jälkiruuat hiturikahvilassa. Kaikki kesti siellä hirmu kauan, tilaaminen, toimitus ja laskun saaminen. Mutta oli oikein hyvät tarjoilut, mm. jättiläiskokoinen mansikkamargarita. Mutta ainoastaan O jaksoi omansa (minttukaakaon) kokonaan, muut eivät. Tai V ei myöskään tykännyt kaikista jäätelöistä, joita annoksessa oli, ja O sai syödä annoksen loppuun. Samoin S:n annoksen, joka oli kyllä mahtavan hyvä.

Vielä vähän kierreltiin vanhassa keskustassa, ja painuttiin sitten hotellille. Käytiin vielä yömyssyllä, paitsi V, joka jäi huoneseen katsomaan telkkua (oikeasti nukahti).

Maanantai 29.6.

Hotelliaamiainen oli ihan hyvä.

Hotellissa on paljon japanilaisia, tai jostain sieltä päin. Nuoria ihmisiä, mietittiin, mitä siellä puuhasivat, tuskin opiskelemassa, kun kerta hotellissa asuivat. Ei jaksettu mennä aamu-uinnille, se olisi ollut läheisessä uimalassa, vaan lähdettiin ajelemaan Pärnua kohti.

Matkalla nähtiin paljon haikaroita, pesässä ja maan pinnalla. Käytiin myös hienossa kaupungissa nimeltä Viljandi. Siellä oli vanhat linnoitukset ja riippusilta. Pari tuntia kaikkiaan vietettiin taukoa siellä.

EU:n sääntöjen vastainen keinu. Näitä näkyy täällä paljon.

Pärnun hotelli on ihan kiva, mutta vastaanotossa oli selkkaus, kun toisen huoneen varausta ei löytynyt ensin. Sitten se kuitenkin löytyi O:n nimellä, mutta meidät oli laitettu ihan eri kerroksiin. Huoneissa on parvekkeet, mutta muuten huoneet ovat aika pienet ja ihan tavalliset. Ja nämä olivat kuulemma premium-huoneet. Ehkä parveke on se premium...

Pojat pitivät vähän aluksi siestaa, mutta me tytöt paineltiin heti katsomaan rantaa, mikä onkin kyllä hieno. Kävimme sitten yhdessä syömässä, ja todettiin, että hinnat ovat lähes kaksinkertaiset täällä Tarttoon verrattuna. Asetuttiin yhteen paikkaan viimein - ihan hyvät ruuat, mutta aika yksipuolinen lista, ja vähän kyllä kaipasin alkusalaattia. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut ollenkaan tarjolla.

Kierreltiin vähän kaupunkia ja etsittiin ruokakauppa erilaisia juomaostoksia varten. Löydettiin kauppakeskus, jonne mahdollisesti pitää palata huomenna... Illalla käytiin vielä rannalla, lapset siellä vähän uivat ja kahlailivat. Rannalta palatessa eksyttiin vähän, mutta palkinnoksi löydettiin rautakauppa. Sinne mennään huomenna rovehtimaan.

Ilta päättyi parvekkella istumiseen. Alla näkymä parvekkeelta.