Jestas, pilvistä!

Viimeinen päivä Sanremossa valkeni yllättävän viileänä, tuuli oli kai viilentänyt ilmaa. Eilen illalla piti pestä vähän pyykkiä, että puhtaita alusvaatteita riittää viimeisille päiville. Yllättäen pyykit eivät olleetkaan kuivuneet parvekkeella, vaikka yöllä oli niin kova tuuli.

Viereisen huoneen porukka tuli viimein puolen yön kieppeillä ja sulki paukuttavan oven. Mutta sitten aloittivat  muuten vaan metelöimään, televisiota huudatettiin ja nauraa kiherrettiin. Mulla oli korvatulpat ja lapset olivat jo ehtineet nukahtaa, joten meitä ei häirinnyt, mutta O oli vähän valvonut.

Ilma lämpeni, kun aurinko tuli pilvenhattaroiden takaa näkyviin, ja tavoistamme poiketen ;-) mentiin altaalle heti aamupalan jälkeen. Vielä siellä on jaksettu puljailla, vaikka kyllästymisen merkkejä onkin ollut nähtävissä. Ja aika rauhassa on saatu myös uida. Lisäksi tämä on paras allas, mitä meidän lomareissuilla on ollut missään. Lämmintä vettä, riittävän iso ihan oikeaan uimiseen sekä hyppypaikka. Yleensä altailla ei ole hyppypaikkaa, eikä reunoilta saa hyppiä. Kuitenkin kaikki hyppivät, ja siksi mekin lopuksi annetaan lapsille lupa, vaikka se on kielletty. Ja Ranskassa muutama vuosi sitten kävi vielä niin, että me oltiin sitten ainoat, kenen hyppimiseen puututtiin. Epäreilua epäreilua.

Muuten ei ollakaan tänään tehty mitään kertomisen arvoista. Lököilty huoneessa ja tavoistamme poiketen oltu myös iltapäivällä altaalla. Taivas menikin ihan kokonaan pilveen joskus kolmen maissa, ja altaalla oli vieläkin vähemmän porukkaa. Lämminhän täällä on, vaikka aurinko ei paistakaan.

O pesi vielä muutamat sukat, kun niistä uhkasi tulla pulaa. Täällä on kuitenkin niin kostea ilma, että vähän epäilyttää, ehtivätkö ne kuivua huomisaamuun mennessä. Vähän joudutettiin kuivumista hiustenkuivaajalla.

Illalla meinataan syödä hotellilla ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa. Tämä on ollut tosi kiva hotelli. Pieni, yksitysesti omistettu ja pieteetillä hoidettu. Pyyhkeet vaihdetaan joka päivä ja lakanat joka toinen. Henkilökuntaa on niin että päät yhteen kolisee, ja aamupala on hyvä ja monipuolinen. Kahvit ja teet tuodaan pöytään. Miinuspuolina voisi mainita pitkähkön matkan Sanremon keskustaan, muovimukit huoneessa sekä äänieristyksen. Kiva, kun on ollut myös parveke, sieltä on komeat näkymät päivällä merelle ja illalla kaupungin valoihin.

V on jo vähän puhunut, että voisi lähteä kotiin. S ei lopettaisi reissaamista vielä. Tänään ruvettiin räknäämään kotiinpaluupäivää, ja se onkin tiistai eikä keskiviikko, niin kuin muistelin.