Tulikin pieni muutos suunnitelmiin aamulla, kun päivä valkeni pilvisenä. Lisäksi uhattiin sekä ukkosella että sadekuuroilla, joten päätettiinkin mennä puiston sijaan O:n toivomaan kohteeseen Brooklyniin.
O kirjoittaa:
Päivän pääohjelma oli Brooklynin Finntownissa käynti. Sunset Parkin eteläisellä puolella asui 1900-luvun alkupuolella noin 10 000 suomalaista. Suomalaiset rakensivat osuustoimintaperiaatteella seudulle lähes kolmekymmentä kerrostaloa. V suunnisti kartan kanssa ja kävimme katsomassa Alku-talon, Alku Toisen, Nappulatalon sekä Mannerheimit ja sun muut Hikipisarat. Nappulatalo oli aika huonossa kunnossa, muut taas hyväkuntoisia asuintaloja. Nappulatalo sai aikoinaan nimensä siitä, että sen ovipielessä oli summeritaulu, jossa oli oma soittokellon nappi joka asunnolle.
Alueella oli suomalaisilla kauppoja ja kaksi haalia: Imatra ja Finnhaali, jota kutsuttiin kommunistihaaliksi. Poliittiset suuntaukset eivät mahtuneet yhteen haaliin. Molemmat haalit toimivat nykyään kielisten kirkkoina. Kirkkona toimi myös suomalaisten Gloria Dei-kirkkorakennus. Sekään ei enää ollut suomalaisten kirkko. Suomalaisia ei alueella enää ole. Nykypäivänä asukkaat näyttävät olevan pääosin kaukoidän väkeä, orientteja.
***
Brooklynista kävelimme Manhattanille Brooklyn bridgeä pitkin. Hieno silta, erityisesti kun ottaa huomioon, että se on rakennettu jo 1800-luvun puolivälissä.
Tallustelimme vielä sateessa Wall Streetille ja katselimme vanhaa New Yorkia siellä. Pörssitalo näyttää todella pieneltä ja vaatimattomalta naapurissa olevien pilvenpiirtäjien rinnalla.
Ajeltiin junalla vielä Grove Streetin asemalle ja käytiin siellä syömässä. Täällä on ihan kohtuuttomat ruoka-annokset, ei ihme, että lihavia ihmisiä on. Tarjoilijoiden puheesta on muuten pääsääntöisesti täysin mahdotonta saada selvää. Mikähän juttu siinä on - yleisesti ei ole mitään ongelmaa seurata vaikka viereisen pöydän ihmisten keskustelua, mutta tarjoilijan mokelluksesta joutuu lähinnä arvaamalla päättelemään.
Illalla vielä normiuinnit ja -kylvyt ja nukkumaan. Tänään ei tullut käveltyä läheskään yhtä paljon kuin muina päivinä, ja huomennakin pidetään puolittainen lepopäivä, kun mennään sinne puistoon. Toivottavasti jalat toipuvat sitten sunnuntaiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti